Ceerno Sileymaani Baal

Konngol Njaay Saydu Aamadu

Ñalnde aafngo haayre adannde

Yanaande Ceerno Sileymaani Baal

To Jiinge

Ceerno Haamiidu Baal e Seto mum 

Nulaaɓe Njuɓɓudi Fuuta Arafaat to Nuwaasot

Nulaaɓe Giɗgol Gelongal Fuuta

Jonaaɗo Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani e Ngalluure Ligisayba

Hoɗɓe tedduɓe arɓe nootitaade e Kewu nguu

Musiɗɓe tedduɓe Rewɓe e Worɓe

E innde am, e innde ɓesngu wuro Jiinge e kuuɓal, min calminii on salminaango njonngu, enɗam e giɗgol, min mbismiima on, bismaango wayniingo luggere nehaande giɗgol tabitngol.

Ooɗoo ñalawma hannde, ñalluɗo 01/ 05/2008 mo kawrit-ɗen e Jiinge e Duunde wiyeteende Jeeriyel Tummbere ngam aafde haayre adannde Yanaande Ceerno Suleymaani Baal, ko ñalawma mawɗo. Ko ñalawma mo daartol jogori teskaade, desanteeɗo yontaaji, kaaltoyteeɗo e nder jamanuuji garooji.

Jiinge ɓooyii yiɗde dañde ñalɗi bayɗi hono nii ngam rokkitde Duunde Jeeriyel Tummbere faayiida mum e siftinde darnde nde nde darinoo e nder daartol Fuuta Tooro, e wonde nde seede taariik mo yeddotaako, tuggude e yonta Jah Oogo en haa arti e sahaa mo Almameeɓe ngardii nokku oo. Jiingenaaɓe majjaani oon martaba, ceeraani kadi e daraade ngam hisnude mo. E hitaande 1991, ɓe cosii Fedde, ɓe innirii nokku oo. E oo dumunna ne, ɓe ngummaniima wuurtinde tiitooɗe tati teskinɗe, teskaaɗe e nder wiɗtooji daartiyankooɓe: 

1º) Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi Bah

2º) Yanaande Ceerno Suleymaani Baal

3º) Yanaande Ceerno Maalik Gallu Bah.

Ko ɗee tiitooɗe ngoni faayiida Jeeriyel Tummbere. Ɓamtude ɗe ko ɓamtude Daartol Fuuta Tooro e haɗde finaa-tawaa mum majjude. Ɓamtude ɗe, ko wuurtinde diiwaan oo e wallude Muritani hisnude banngorɗe mum.

E sahaa jawtuɗo ko ɓooyaani, soɓoƴuru ɓokki waɗtaama ɗo Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi darinoo ɗoo. Ndu tutaa, ndu yarnaa, ndu yoɓi diminna, ndu wuuri. 

 Hannde ne banndiraaɓe, gorle ngarti ko e Ceerno Suleymaani Baal. Hannde ko ñalawma Suleymaani Raasin Sammba Bukaar Ibraahiima Ñokoro. Hannde  ko ñalawma Suleymaani Maymuuna Yumma Jeŋ Lamiin Biraan Abdalla. Hannde ko ñalawma mo miijo mutata e lugge Taariik aawoo golle Gorko kelnooɗo Muudo Hormo, itti ɓoggol e daande Fuuta. Hannde ko njoɓdi golle gorko gittunooɗo tooñanngeeji e ndoolndolaagu laamuuji cañɗi jamanuuji ɓennuɗi. Hannde ko ñalawma gorko Hasoo gardunooɗo wuurtinde Diine e sompude araaraay Potal e nder Lislaam haa jaalɗii.    

Wonaa ko waɗaa fof haaldetee kono ko haaltaa fof won nde waɗnoo. Kuɗi meeɗaano dartinde binndol gila 1720, hitaande nde Ceerno Suleymaani ari e aduna to Gede walla to Boode e jammuule. Kuɗi meeɗaano dartinde binndol haa e 1775, hitaande nde o yalti aduna to Jiinge. Kuɗi mbinndiino gila ndeen haa ɗoo, ndartinaani kono ko hannde semmbe oogirɗe ngenndiyankaagal, itti ngommbudi ɗiin kuɗi binndatnooɗi ñalaaɗe e ñaam-golluuje, lomtiniri ndi alkule kaŋŋe ñilkooje e dow annoore jalboore Duunde Jeeriyel Tummbere.

Ɗum woni, ndee tuufeere aafanaande mahdi e oo ñalawma hannde, mahata ndi e ballal Alla, ko Jiingenaaɓe e ballal wootere e pelle sukaaɓe men ɗanniyankooɓe wiyeteende Fedde Suleymaani Baal, jooɗiinde to dowla Itali. Ko lahal e mbeɗu njiytondiri ɗo.

Ɗum firti ko Jiingenaaɓe ena njoginoo miijo ngoo kono won ɗo doole mumen kaaɗnoo. Timmini miijo ngoo haa wonti mahdi nguurndi ko ballal Fedde Suleymaani Baal ndee. Ko kamɓe njarlitii, mbaɗi 910.000 mbuuɗu ko soodiraa geɗe mahruɗe, Jiingenaaɓe ne njarlitii, ɓiirti warñeende, ngam mahde mahdi tabitoori hakkunde hebbere dow e wempeƴere les.

Eɗen ciftina ɗoo banndiraaɓe wonde adinoo etaade reende ndeeɗoo yanaande maheteende hannde ko mawɗo men biyeteeɗo Duudu Baal gila e hitaande 1984. Eɗen njetta mo e innde Leñol ngol e kuuuɓal sabu gollanaade ngol duuɓi 24 ko ngol faamaano tawo.

So ɗum ɓennii, maa en kuutoro ɗoo e ooɗoo fartaŋŋe mo weeɓaani ngam yettude ɓesngu Jiinge e kuuɓal sabu tiiɗnaare, yarlitaare e katantaagal kono kadi maa en njettu Fedde Suleymaani Baal to Itali njettoor keeriiɗo sabu ngenndiyankaagal maɓɓe ngal wuɗaani mbuɗu. So wiyanooma:“caali Appe Saakooɓe hiwataa colli Fanay, ki Itali kii huurniima ngesa to Jeeriyel Tummbere haa coñaa !”

Maa en njettu ɓe sabu maɓɓe gooŋɗinde konngol gooto e mawɓe haaliyankooɓe Murtuɗo Joop, biyngol: “Leñol wonataa haaside, ko neɗɗo walla goomu yimɓe seeɗa nehata haasidaagal e nder ɓernde mum, jala, serkita, yaltina gele daneeje, tawa deerel ena heewi tooke “. 

Waɗɓe ngalu potngu nii yo mahre yanaande nde joom mum woni e leydi fotde duuɓi 233, so kawritiino e nguurndam, e nder sahaa gooto, e nder nokku gooto, mbaɗdatno ñaam-golluuje laaɓtuɗe ɗe Leñol ɓooyata jaŋtaade.

  Ena laaɓii, so won leliiɓe, luliiɓe no janaale, ena waɗi dariiɓe, dadiiɓe no jullaaje. Ena laaɓi so won kadi ɓamtortooɓe Leñol, ena woodi laaɓtuɓe ɓamtooɓe ngol.

Musiɗɗo men Tijjaani Aan ena heewnoo wiyde:" " yonta fof maa jamaanu fof ena jogii yontaaɓe mum. E nder jamaanu fof kadi walla e nder yonta fof, Leñol ena jogoo payndaale mum. Yettinta noon leñol ngol payndaale mum ɗe toɓɓunoo ko yontaaɓe hawrunooɓe e oon jamaanu ".

Ɗum noon, Alla jaaraama Fedde Suleymaani Baal duwanaama. Alla jaaraama Jiinge Jeeri duwanaama. Alla Jaaraama, banndiraaɓe tawtoraaɓe hannde ɓee duwanaama. Kamɓe ne ɓe kawrii e ñalaaɗe sahaa maɓɓe, ɓe mbaɗii heen jaloore. Ɓe naatii e galle ngenndiyankaagal, ɓe naatirii damal mawngal.

Banndiraaɓe, en mbawataa joofnude konngol men, tawa en kesɗitinaani njettoor feewde e hilifaaɓe men diine, aada e dawrugol e musiɗɓe yahruɓe to ɓamtaare Ɗemngal e Pinal e Jokkere Enɗam, ummiiɓe to woɗɗi maa to ɓadtii, tawi ko dudnoyɓe golle mumen e haajuuji mumen jojjuɗi ngam timmtinde faayiida ooɗoo ñalawma. Yo Alla yoɓ moƴƴere! 

On njaaraama.

Aafngo haayre adannde Lelnde Suleymaani

Caggal njettoor keeriiɗo mo kuccitinɗen e Fedde Suleymaani wonnde to dowla Itali, caggal njettoor keeriiɗo feewde e denndaangal banndiraaɓe ummorinooɓe e jookle kala ngam arde tawtoreede aafgol haayre adannde Lelnde Suleymaani Raasin Baal to Jiinge Jeeri, caggal njettoor keeriiɗo feewde e ɓesngu Jiinge, ko anndinde banndiraaɓe wonde Lelnde Suleymaani Baal bilaama. Nde bilaama ñalnde 25 lewru duujal 2008. Oon ñalawma pattamlamo hawriti ko e ñalawma mo Duunde Afrik momtiri gonɗi mum Dental e hitaande 1963 to Adis- Abebaa, laamorgo dowla Eccopi. Ko e oon ñalawma woni nde Ngootaagu Afrik jibinanoo. Ciftoren kadi ñalawma mo Lelnde nde aafanoo hawrunoo ko e Wuurtere Gollotooɓe ( Fête des Travailleurs).

Mahdi Lelnde Suleymaani Raasin addanii Jiinge teddungal mawngal saɗne. Laamɓe mawɓe e yontaaɓe nantuɓe inɗe mumen haa e Koode Pinal pattamlame ngarii juuraade nokku oo. Mammadu Sammba Joop lollirɗo Murtuɗo, Kayyaa Joop, Daawda Jallo e seto harbiyankeewo ngarii, timminii aadi mumen e ngenndiyankaagal. Caggal nde ɓe timmini hijjoore maɓɓe, ɓe mbanngii e Jeeriyel Tummbere haa ɓe ngasni, ɓe mbaɗani Jiingenaaɓe fodoore laaɓtunde. Oon sahaa, ɓe ngummorinoo ko Jowol Sahre, eɓe ngardi e Ibraa Bookar Wahaabu e Mammadu Siidi e Ɗalhata Wele. Ɓee sukaaɓe noon wonaa bulet mumen yiydeede e ngenndiyankooɓe. Mi waawaa wiyde Jowol fof ko kamɓe ɓuri kono eɓe keewi yiydeede e geɗe maantiniiɗe ɗe Leñol faarnortoo.

Nii woni, kanko Murtuɗo, caggal nde aadi maɓɓe e Jowol gasi, o artidi e seto makko kadi fotde balɗe tati ngam juuraade wuro Jiinge ngoo. O waɗi ɗoon golle ŋarɗuɗe ɗe jamaanu ɓooyata teskaade.

Ñalawma ɗimmo caggal bilngo yanaande ndee, Jiingenaaɓe tinaani kadi haa Joobo goɗɗo joofii e mumen, heedde takkusaan. Oon ko Haakem falnde laamorde diiwaan Gorgol. O jooɗii ko Kahayɗi, laamorgo diiwaan oo. O wiyetee ko Joop Maamuudu Haaruuna. O jeyaa ko to wiyetee Ŋoral Gidaale e nder diiwaan Soowanaaɓe, hirnaange leydi Halayɓe. Omo ardi e biyeteeɗo Gurmo Jibi Caam, ena jeyaa to wiyetee Wocci, diiri Ñaŋ Haaruuna. Jiingenaaɓe njiyi ñalnde heen ko keewaano yiyde so yiyde laamɗo ɓadtiiɗo miskineeɓe, laamɗo jankiniiɗo, laamɗo ngenndiyanke, laamɗo kuɓindiiɗo ɗemngal mum neeniwal, kaaloowo ena moosa. Ɓe ngoownoo yiyde ko laamɓe lohotooɓe, haalooɓe e ɗemɗe goɗɗe, heɗɗortooɓe dadiiɓe, wakkiiɓe petelaaji, hulɓinooɓe, fuuptotooɓe. So haala haalanooma, ɓe paamaani ka ɓe keddotonoo ko ena ndefta e faamɓe ngam fammitinaade kono alaa naamndittonooɗo kaalɗo oo. E ngol noon, joɗnde ndee ɗacciraa ko e sago mum.

Haakem salmondiri e mawɓe e sukaaɓe haa gasni, seto ɗowi mo, nawi mo jeeriyel Tummbere. Ena e ngoon seto: Aamadu Buuɗi Soh, Abdul Ajiiju Ñaan, Sammba Yero Aamadu, Jallo Aamadu Aali, Pullo mo Jiinge Jeeri, Muusaa Hammadi Bah e Njaay Saydu Aamadu. O juurii Lelnde Suleymaani Raasin Baal, o yettii ɗo Ɓokki Dono Gelaajo Jeegi ɗoo, o yawti e yanaande Ceerno Maalik Gallu Bah. Aadi timmi, Haakem e seto ngo ardunoo njolti e oto payti wuro. O tawi Fedde Kaaba Mammadu Ceerno Ñaan, Yaayaa Demmba Sal, Aliseyni Bookum e Muusaa Demmba Sal ena fadndii gartal makko. Hammadi Boolo Soh, Bullaay Jallo, Ndoondi Soh e Aali Balla Cuutinke ena njooɗii ɗo woɗɗaani.

 Njaayɓe e Sihsihɓe Jiingenaaɓe teddinii Haakem oo no feewi, so waɗande mo koɗungu ñebbe. Ñalnde heen baaba mum Faatimata Njaatigi weltii no feewi saɗne. 

Kurmbito Lelnde Suleymaani Baal

Caggal nde golle men ngarti haa ɗoo, mboɗo jogii weltaare mawnde waɗde ciimtol cakkitol, joofnirgol golle ɗe kalfinno-ɗon mi e ko yowitinoo e mahdi yanaande Ceerno Suleymaani Baal to wuro men Jiinge. So eɗen ciftora, nde Lelnde nde gasii maheede, mi waɗiino ciimtol no golle njahrunoo e no ngalu yahrunoo.

E ngol laawol ne, caggal nde Lelnde nde hurmbitaa, ñalnde 15 lewru Siilto 2008, heedde waktuuji sappo subaka, golle men ngasii haa laaɓi. E ngol noon, tabalde kurmbitgol ngol mawniraani no tabalde jooɗɗingol haayre adannde ndee nii. Aafngo haayre adannde hawrunoo ko e ceeɗu, yaajeende ena heewi. Banndiraaɓe heewɓe noddaa, nootii. E sahaa nde yanaande hurmbittee ndee noon, hawri ko e cagataagal ndunngu. Nokku ɗo yanaande ndee woni ɗoo, woni ko e jookre mawnde sabu ko ndiyam taarii ɗum e banngeeji fof. Ko maa laaɗe ndiyam kuutoree fotde daawal juutngal seeɗa.

Kurmbiti nde ko Fedde Suleymaani Baal to Itali e ɓesngu Jiingenaaɓe. Arani Fedde Italinaaɓe ndee ko hoyreejo fedde ndee hono musiɗɗo Yaayaa Yero Dem. Nde o ummii to dowla Itali, o rewii wuro men Ndulumaaji Demɓe, o ardi e seto heewngo faayiida saɗne. O ardi ko e keele mehe, nde tawnoo gooto e maɓɓe fof won ko gollanii leñol ko laaɓti. Ceerno Yaayaa Yero Dem ardi ko e ɓeeɗoo:

 - Abdullaay Mahfuuj Dem lollirɗo Malal Dem

 - Ceerno Seek Moodi Dem

 - Sammba Haggaa Sek (Gawlo dowluɗo)

 - Mammadu Muusaa Soh (jaayndeyanke rajo RTS to Maatam. O jeyaa noon ko to wiyetee Leeraaɓe e nder diiwaan Tooro. Ɓe ngari Jiinge ko ñalnde 14 lewru siilto 2008, bannge kikiiɗe kiirɗo. Ɓe mbaali haa weeti, ɓe piniri golle kurmbitgol yanaande ndee.

To bannge Jiingenaaɓe, jaɓɓii lappol ngol walla seto Ceerno Yaayaa Dem ngoo ko Jiinge fof e kuuɓal kono ngondi e maɓɓe walla njahdi e maɓɓe e golle kurmbitgol ngol ko ɓeeɗoo:

1) Demmba Takko Jallo

2) Abdul Ndaw

3) Mammadu Ceerno Ñaan

4) Yaayaa Demmba Sal

5) Aali Balla Cuutinke Bah

6) Muusaa Bah

7) Hammadi Aadama Jallo

8) Jakariyaa Aadama Jallo

9) Sooyibu Demmba Bah

10) Ibaa Bilaali Sal

11) Saydu Jallo lollirɗo Silli

12) Sammba Paate Soh

13) Yaayaa Njaay

14) Abdullaay Bookum

15) Aadama Bah

16) Aamadu Demmba Njarel Soh

17) Usmaan Aamadu Buuɗi Soh

18) Maamuudu Danngu Jallo

19) Njaay Saydu Aamadu (Gelongal Fuuta)

20) Maamuudu Aamadu Bah

21) Abuu Sellee Njaay

22) Aamadu Saydu Buurnaajo Sal

23) Abdullaay Habii 

24) Yaayaa Hammadi Borti Jah

Ɓeeɗoo tato sakkitiiɓe ko sukaaɓe tokosɓe. Ɓe njahri to duunde too ko lummbude. Won jiyaaɗo Alla kadi, mo Alla rokki fartaŋŋe hawritde e kurmbitgol ngol, ena wiyee Mawɗo Ndaw. O jeyaa ko to wiyetee kolloor e nder diiwaan Ɓunndu Kummba Bannaandu Buubu Maalik Sih.

To bannge Subalɓe, ko ɓeeɗoo keedti e taƴtinde jamaanu ngu:

• ¬ Hammadi Aamadu Sumaare ena jeyaa to Aali Wuuri

• ¬ Mammadu Abdul Saar ena jeyaa to Ƴiwi sara Jowol

• ¬ Abuu Sumaare to Aali Wuuri

• ¬ Saydu Boy to Jowol Worgo

• ¬ Aliiw Hammadi to Ƴiwi

• ¬ Muusaa Saar jeyaaɗo to Ƴiwi

• ¬ Maamuudu Ñaŋ jeyaaɗo to Jowol Rewo

• ¬ Saydu Saar jeyaaɗo to Ƴiwi

• ¬ Siley Saar to Ƴiwi

• ¬ Usmaan Saar to Jowol Rewo

Nde laaɗe ɗee njoofi haa yimɓe fof tellodii, mbaɗi gorwocci , tiindii to yanaande too. E oon sahaa noon, nokku ena mettunoo heɓde seeɗa sabu huɗo. Nde jamaanu nguu ari haa yettii, Ceerno Seek Moodi Dem sakkiti duwaaw. Nde duwaaw oo timmi, Ceerno Yaayaa Dem waɗi mecekke taƴiri lefol kurmbitirgol gonngol e ardude ngol. Caggal mum, o yamiri, kanko Ceerno Yaayaa Dem, gooto e sukaaɓe wuro ngoo, ena wiyee Ibaa Bilaali Sal, yo ŋabbu, ñoorta kaayit muuranooɗo e alluwal ngal. Ndeen yamiroore nde siynaama haa gasii, njaatigi golle ɗee e jamaanu nguu hono Njaay Saydu Aamadu( Gelongal Fuuta) weeɗi mo coktirɗe walla cokirɗe, o udditii baafal Lelnde ndee. Jamaanu nguu hucciti e fabiyoŋ mawɗo ena diilaa e dow ɓoolol leydi, gannominowol waamulde ndee. Yimɓe arɓe ɓee fof mbaawaa naatdude walla heƴdude e nder kuɓeyel ngel. Ko dañnoo naatde koo, yanti e yimɓe seto Ceerno Yaayaa Dem ngoo, catii arkille oo. Ceerno Seek Moodi Dem sakkiti, duwaaw waɗaa, neldaa leliiɗo ɗoon oo e denndaangal maayɓe juulɓe ɗo mbaawi wonde kala. Duwaaw oo noon faltaaki hay gooto. Dañnooɗo naatde e mo dañaano fof waɗii mo. Gooto fof kadi ñaagoriima ɗoon nde Geno newnanta ɗum denndaangal haajuuji mum. Addunoo ɗum noon ko faayde won sirlu mawɗo woni ɗoon e nokku oo. Pille ɗiɗi mbaɗii ɗoon, ena waawi tawa ko fartaŋŋeeji joom mumen kawriti heen. Ena gasa kadi haa hannde tawa ko sirlu paayaaɗo oo woni ɗoon (ko Geno ɓuri laaɓeede ko woni heen).

1) Finnde adannde, daartani mi nde ko miñi am mo njiidu mi yumma gooto e baaba gooto. O wiyetee ko Usmaan Sellee Njaay lollirɗo Usmaan Ɓalewel. Ko nii o wiyrunoo mi:”Meeɗii, mboɗo ɗofti Duudu Baal to Jeeriyel Tummbere ngam juuroyaade yanaande Ceerno Suleymaani Baal. Oon sahaa ko kanko woni Kolonel Ndeenka Dunuuli e Diƴƴe ɗo Kahayɗi ɗoo (Colonel des eaux et forêts). O arnoo ko e oto makko. Nde min ngummitii to yanaande too ngam hootde, o tawi ko o gasnuɗo isaas (essence), hay ko ena itta mo ɗoon haa yettina min Jiinge, alaa e oto hee. Ɓooytaani tan haa Alla soggi sofeer Capaato ena majji laawol feewde Kahayɗi, ari, yani e amen ɗo min ndarinoo ɗoo. O rokki Duudu isaas, min njoli, ɓe ngartiri mi haa wuro, ɓe ndeggondiri, ɓe payi Kahayɗi. 

Ciftinen noon ko ooɗoo Duudu Baal woni mo jarno-ɗen e jooɗɗingol haayre adannde Lelnde suleymaani Baal sabu mum faamde e waɗde gollal gadanal ko fayti e yanaande ndee.

2) Finnde ɗimmere ndee ko baañoowo gooto waɗdaa ɗum. Caggal nde o tijjii hoɗɓe, o hocci fetel makko, o naatii e ladde haa tampi hay huunde o yiyaani saka o fella. Nde o ari e hootde, o wirtii yanaande ndee, o seli ɗoon, o woni e toraade mbele Geno ena newnana mo cakkudi. Joofnude mo e daraade mo, haa o sooynii cayɗe ena ngummorii bannge funnaange. Ɗe njuurii ɗo woɗɗaani, o birgi ɗe, o felli, o dañi e majje gayi ɗiɗi (cayɗe ɗiɗi gore).

Nii woni, naatnooɓe e nder kuɓeyel ngel ngasni, njalti. Gelongal Fuuta uddi damal, soki, ardii jamaanu nguu feewde hirnaange-rewo yanaande ndee. Yiyoytee toon walla juuroytee toon ko Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi. E siftinde, golle ɓokki kii ngadinoo golle yanaande ndee. Ɓe tawi eki wilti, eki gubii haa wayi no sago. Ɓe catii ki, kanki ne. Gooto fof itti e makki beremrefol, finnde njillu mum e Jeeriyel Tummbere Jiinge. Seto ngoo dañaani juuroyaade ñalnde heen yanaande Ceerno Maalik Gallu, baaba mum Karamoko Ceerno e Mammadu Ceerno. Ndeen woniri ko bannge funnaange pooɗtiiɗo seeɗa e dow duunde ndee wootere. Saabii ngantu oo noon ko ñalawma koorka, tawi kadi fuɗɗiima wulde seeɗa (oto Ceerno Yaayaa noon wiy mi nanngii ɓernde mum ñohre). Kono juuraade yanaande Ceerno Maalik Gallu ko huunde himmunoonde wonande lappol Ceerno Yaayaa Dem ngol sabu ko kayre waɗti toɓɓere tataɓere tuugnorgal golle ngal Jiingenaaɓe njoginoo:

• ¬ Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi

• ¬ Lelnde Suleymaani Raasin Baal

• ¬ Yanaande Ceerno Maalik Gallu Bah

Nii woni jamaanu nguu haaɗi kisa ko ɗo Ɓokki ɗoo, jolti e laaɗe, fayti wuro. Nde seto Ceerno Yaayaa arti e jippunde mum, tawti ko ɓe ndañaano yahde ɓee fof 

ena ɗoon padti ɗumen. Gila e leɗɗe haa e caaleeje, fof ena keewi yimɓe. Ɓe lootii haa ɓalli ɓuuɓi, ɓe ngoni e salmondirde e habrondirde e banndiraaɓe. Caggal nde calmondiral e kabrondiral ngal naywi, jamaanu nguu ɗaɓɓi nde Sammba Haggaa Sek yeewtata yimɓe ɓee. Won e yimɓe ɓee ena nanatnoo mo kono meeɗaano yiyde mo. Won e heen ena njiyatnoo mo kono kadi ngoowka alanoo hakkunde maɓɓe. Sammba Haggaa ko gawlo tigirigi. Hono makko weeɓaani e awluɓe. Sammba ena anndi Fuuta no feewi saɗne kono faarnoraaki saka waɗira ɗum julorogal. Sammba ko jeewtiniiɗo, belɗo haala juumtuɗo konngol. Sammba ko baawɗo sormaat, baawɗo hoɗdu, belɗo segene. Sammba ko belɗo daande kaaɗtudi, daaroowo balle pattamlame, ñaam-golluuje tiiɗɗe, cuɗaari taariik Leñol.

 Nii woni Sammba Haggaa ferlii, falindii hoɗdu mum, tanndini, nanngi tufnde wiyeteende Ñawla haa ɓooyi muti e Taaraa, suppitii e yooli-yooli, daara seeɗa, yima seeɗa haa aduna fof weltii. Kono ko ɗoo dakamme njillu seto Ceerno Yaayaa Dem e Jiinge haaɗi sabu kikiiɗe mum tan ɓe ndañ laawol, ɓe mbaynii Jiinge Jeeri, ɓe mbaynii Jeeriyel Tummbere, ɓe mbaynii Ceerno Suleymaani Baal, ɓe njoftoyi ñalnde heen Ndulumaaji Demɓe, eɓe njahdi e ngaanumma e kaawisi mbele ko fartaŋŋe walla haa hannde ko sirlu biyetenooɗo nana e Jeeriyel oo yettii ɓe kamɓe ne.

Njaay Saydu Aamadu

Gelongal Fuuta